Se on sitte pyhät menneet ja loppiainen lopsahtanu ja kaali kuppiin  huomena kopsahtaa. Se o sitä palijo, että herkut on herkuteltu ja ruvetaan elämään niinku normaalisti. 

Minä ku oon karijalaisen miehen kansa naimisisa sitä tullee  aina etteen puhetta siitä, mitä ruokia on ollu siellä karijalasa ja mitä meillä pohojospohojanmaalla.  Minä en palijo niistä karijalaisista tiijä, ku ei meillä niitä tehä, ku ei tehä vanhoja pohojalaisiakkaan, on enämpi tavalliset nykyajan ruuvat. 

Pohojanmaalta muistan rössöpotut, tuikkupotut, leipäpaistin, juhannusjuuston, huituvellin ja tietenki läskisoosin ja kuoripotut. Nämä on niitä vanhoja ruokia, jota harva kai nykyaikana tekkee.  Rössöpututha on keitto joho pistetään veripalttuva, sitä sanotaan pohojanmaalla rössöksi. Tuikkupotut olivat sitä ku oli ensimmäiset uuvet potut, ja sitte pistettiin kuppiin sipulia ja sulatettiin voita päälle ja tuikattiin pottu siihen. Leipäpaisti oli semmosta ku oli jääny leipää kuivaksi. Se leikattiin palasiksi ja paistinpanusa ruskistettiin läskiä,  leipäpalat pantiin siihen ja paistettiin niin, että rasva immeyty niihin leipiin. Huituvelliä en tiijä tai muista mite se  tehtiin, mutta huituva siihen pantiin ja sitähä ei nykyvään oo. Sehä on tuo huitu sitä ku kirnuttiin voita kotona ja siitä se liemi oli sitä huituva pohojanmaalla.

Juhannusjuusto oli nimesä mukkaan juhannuksena, mutta nykyvään sitä tekevät millon vaan, se on juhulajäläkiruoka. Sitä ei vain pysty tekemään kaupan maijosta, siihen pittää saaha maito suoraa lehemän tissistä, eli pittää saaha jostaki talosta, josa on lehemiä. Siihen maitoon pistetään juoksutinta, ja ku se on juoksuttunu sitä ruvetaan keittämään ja keitetään monta tuntija. Lopulta siinä on kokkareita ja herraa ja se on kyllä hyyvvää. Lapsena ja nuorena en yhtään tykänny tuosta juustosta, mutta ny vanhempana se o muuttunu tosi hyväksi. Se on kai niitä harvoja perinneruokia josta nuo muualta sukkuun tulleet kans tykkää. Äitillä pittää olla aina juhannusjuustuva yhelle palijasjalakaselle Helsinkiläiselle vävylle, ku se tullee käymään, se ku on sille niin suurta herkkuva. Mun mies tykkää siittä kans ja kyllä se nuorisoki sitä syö. 

Ennesvanhaan tuota juustuva keitettiin vain juhannuksena. Meijän mummulla se oli tapana keittää iltalypsyn jäläkeen siitä iltamaijosta ja samalla se siinä valavo juhannusta, ku sehän meni pitkälle yöhön ennenku se oli valamista. Samate oli meillä, äiti keitti sen kans siitä iltamaijosta, ja valavo sitte myöhään juhannusyönä sitä keittäisä.

Sitte on tietenki rieska, no sitähä on kaupasaki, mutta ei se samallaista oo. Se tullee vain parasta jos on oikia leivinuuni ja mun sisko leipoo sitä, ku sillä on uuni. Äiti tietenki leipo sitä aina, mutta nyt sillä on vain sähköuuni, ei se sitä ennää taija leipuva. Minoon muutaman kerran yrittäny, mutta ei se sähköuunisa tuu hyvä, eikä mulla oo oikijaa uunija.

Sitte on kans tuo leipäjuusto tietenki, mutta sehä on levinny ympäriinsä ja sitä on joka kaupasa. Äiti teki sitä usseinki sillon ku oli uuni, jonka ääresä se piti paistaa, ku se vaati avohiilloksen. Takanhiilloksella se kans onnistu.