Kiitos Kuusirannan emäntä kun haastoit minut puutarhaani katselemaan viisi olevaa ja viisi tulevaa ihanuutta.

Nämä vanhat valkoiset pionit ovat kyllä ihanat. Meillä on tämä mökki ollut 10 vuotta ja silloin kysyin eräältä naapurilta, että miten vanhat nuo pionit mahtaa olla? Hän vastasi, että ne on olleet siinä niin kauan kuin hänkin siinä naapurissa ja hän oli ollut 40 vuotta. Siis vähintään 50 vuotiaat ovat nämä pionit.  

Nämä jaloruusut ovat Elisabetteja. Ne on pärjänneet hyvin etelä seinustalla ja ovat minun istuttamia.

Tämä on joku kurjenpolvi, en nyt tiedä tai muista mikä, niitähän on paljon eri lajikkeita. Viime kesänä jaoin tätä kun kasvoi niin isoksi, kauniin siniset kukat siinä on. 

Tämä on syysleimu tai voi olla muukin leimu, se kukkii aikaisemmin kuin punaiset syysleimut. Oikeasti väri on kirkkaamman lila. Tämä mökkipalsta oli päässyt vähän villiintymään, silloin kun me se ostettiin, ja tämä löytyi sieltä heinikosta. 

Tämä on päärynäpuu. Viimekesänä se teki eniten päärynöitä kuin koskaan aikaisemmin ja ne oli ihan hyviä, ehtivät kypsyäkin ihan hyvin.

Mitäs ne ensikesän ihanuudet sitten olisi, samoja toivon mukaan ja kaikki ne muut joita ei nyt tässä ole. Uusia ei mulla tällä hetkellä ole suunnitelmissa kuin se Sinivaleunikko. Soitinkin jo yhteen taimikauppaan ja kysyin tuleeko heille siemeniä tai taimia, taimia heille on tulossa, joten sinne sitten keväällä kipin kapin. Se on vain vähän vaativampi kuin tavalliset perennat, kun sille pitää olla hapanmaa, ei talvimärkyyttä, ja puolivarjo, nämä ainakin se vaatii. Muut perennat ei oikein viihdy happamassa maassa, joten sille täytyy tehdä ihan oma maa, no mulla on siihen suunnitelma. 

Haastan kaikki halukkaat jatkamaan tätä haastetta.  Kerro  kun otat tämän, tiedän kurkistella sitten.